Punaisen mökin tarinoita

kirsema tarinoi tässä blogissa mökkielämästä. Tervetuloa siis mökkeilemään kanssani!

sunnuntai 23. kesäkuuta 2013

Juhannus mökillä

Torstaiaamu klo 8.05 päräytin autoni parkkiin mökin pihaan. Sää ei ollut kummoinen, puolessa välissä matkaa alkoi satamaan vettä. Ei muuta kuin auton tyhjennys ja mökkihommien aloittaminen. Sisään mentyäni totesin, että onpas hieman viileää ( + 15), mutta kyllä se siitä alkaa pikku hiljaa lämpiämään. Mutta eihän se mennyt niin kuin elokuvissa, oli pakko luovuttaa ja laittaa takkaan tuli.

Sitten ei muuta kuin odottelemaan sekä mökin lämpiämistä että "pärinäpoikia". Kuopuksemme siis vihdoin ja viimein sai kevarinsa ja opetuslupien turvin isänsä kanssa tulivat mökille pyörillä.

 

Iltapäivällä käytiin tervehtimässä vielä isännän kummeja ja sieltä tultuamme silmissäni vilahti jotain, mihin en ollut aikaisempina vuosina törmännytkään. Siinähän se nökötti mökin vierustalla olevassa "luonnonalueessa" ja vielä kukkivana, nimittäin Juhannusruusu. Olen kyllä nähnyt tuon omituisen kumpareen, mutta ruusua en ole nähnyt kukkivana.

 







Juhannusaattona kävimme vielä pikaisesti isossa kylässä kaupoilla ja matkan varrelta tuli myös kerättyä lupiinit. Roskiahan ne ovat, mutta kauniita.













Aatto sujui aurinkoisissa ja lämpimissä merkeissä, joten naapurin emäntä päätti tuoda Timi -koiran uimakouluun. Koira tykkää kovastikin lutrata vedessä, mutta ei ole oppinut uimaan. Toinen koira, Normo, jätettiin odottelemaan omalle tontille, jotta opetushetki sujuisi rauhallisesti.



Mutta kuinkas kävikään, eihän Normo malttanut siellä pysytellä :) Emäntänsä komensi useaan otteeseen koiran palaamaan takaisin omalle pihalle...


mutta loppupeleissä emäntäänsä uhmaten uiminen vei voiton ja piti näyttää Timille, kuinka uidaan ja patukka haetaan!

Lauantain uimakoulu onnistui hieman paremmin, Normo omassa mökissä ja Timi ymmärsi muutaman yrityksen jälkeen, kuinka uidaan :)

Palataanpa vielä itse aattoon. Tänä vuonna meillä olikin oman perheen lisäksi Juhannusta viettämässä esikoispojan tyttöystävän vanhemmat ja heidän nuorin poikansa. 

Ilta sujui mukavissa merkeissä: seurusteltiin, saunottiin, 
lippu nostettiin salkoon

syötiin hyvin

ja Juhannuksen kunniaksi nostettiin myös vähän maljoja.


Koska kylmätilat oli varattu ruoalle, olivat juomat vesitynnyrissä viilenemässä, jonka isäntä nimesi Soppatynnyriksi. Oli aika näppärä viilennyskonsti, mutta eihän ne juomat kylmiä olleet, vähän huoneenlämpöisestä viileämpiä.

Koko viikonlopun ihmettelin, minne ovat lintusemme kadonneet lammesta, mutta kyllä siellä oli emo poikineen.


Ja västäräkkipariskunta säksätti pitkin pihaa, olivat meinaan laittaneet pesän räystäslautoihin ja piti ikään kuin salaa, kenenkään näkemättä päästä pesälle ja herättää ihmisten huomio muilla konstein.


Oli oikein mukava Juhannus ja kiitos vielä myös vieraillemme! Seuraavan kerran mökille mennäänkin vasta lomalla, joten täällä ei ihan hetkeen uusia tarinoita olekaan, mutta tervetuloa jälleen sitten "mökkeilemään kanssani".

Ja tähän kohtaan vielä toivottelen kaikille oikein ihania, aurinkoisia ja rentouttavia kesäisiä päiviä!


sunnuntai 9. kesäkuuta 2013

Huh huh, mikä viikonloppu

Viikonloppu 7.-9.6.2013

Jopa olikin työntäyteinen viikonloppu...sen siitä saa, kun koko kevät on laiskoteltu. Oli tässä hieman "porkkanoitakin", eihän sitä muuten tällä tavoin olisi riehaannuttu eli Juhannuksena on tulossa vieraita, joten piti hieman siivoilla paikkoja. Ja koska työtä oli, niin kameran kanssa en juurikaan ehtinyt juoksennella siellä. Nyt kun kaikki ällötyshommat on tehty alta pois, niin onpa aika mukava mennä mökille seuraavalla kerralla.

Keskeneräiseksi jäänyt grillikoppi on tässä vuosien varrella lumien ansiosta aina vaan kallistunut enemmän ja enemmän, mutta sitkeästi vaan on pysynyt pystyssä. Viime talvi oli tärkeässä osassa, odotettiin kuinka kopin käy ja jos hyvin käy, niin saadaan se hyvällä omallatunnolla pistää loppuun asti palasiksi ja siirtää sen paikka, mutta eipä käyneet toiveet toteen vaan on edelleen tyydyttävä tähän paikkaan. Perjantai-illan kunniaksi oli koppi ensin suoristusvedossa, jonka jälkeen isäntä laittoi jotain kulmavahvikkeita ja kuinka ollakaan, nyt on koppi jälleen suorassa! Ehkäpä se täytyy sitten jossain vaiheessa laittaa loppuun saakka valmiiksi, jahka ennättää :)


Esikoispoika nappasi myös kuvan sanoilla, että nyt voit laittaa sitten myös oman kuvan sinne blogiin ja pakkohan se sitten oli laittaa.


Illan päätteesi sain vielä pestyä muutaman ikkunan, mutta ne on aika haastavat. Niin kuin jossain kohtaa olen maininnut, on mökin rakennuksesssa käytetty aikoinaan paljon kierrätettyä kamaa, niin myös ikkunatkin ovat kierrätystavaraa. Kaikissa ikkunoissa ei ole edes saranoita, joten ne joutuu nostamaan kokonaan pois paikoiltaan, joten pikkusen aina tarvitsee apua tähän hommaan. Nyt on hyvä katsella ikkunoista ulos, kun ovat puhtaat.

Lauantain urakka oli aika rankka. Mökin siivous nurkasta nurkkaan ja nuoriso oli isännän ja sedän kanssa puusavotassa. Puita on nyt sitten 4 mottia + vanhat kalikat eli liiteri on täysi, kiitos talkooporukalle! Puuhommat kyllä vaativat veronsa, isäntä tuli käsi turvoksissa metsästä pois, oli onnistunut saamaan halkaisukoneesta jonkin jutun lentämään ja osuma oli tottakai suoraan rystyseen. Murtumaa siinä tuskin on, kun iltaan mennessä pystyi jo vähän puristamaankin, mutta edelleen on käsi turvoksissa ja kipeä.

Aikaisempina vuosina ei juurikaan ole hyttysiä mökillä ollut, mutta nyt niitä olikin sitten sen edestä. Jatkuvasti sai kuunnella sitä ininää korvan juuressa ja tuntea pistoksia jostain kohtaa, hulluus niiden kanssa meinasi tulla. Olen siis hyttysmagneetti ja puremia täytyy raapia niin kauan kunnes veret valuu.


Tämän kiusankappaleen sain kuin sainkin kuvattua ja sen jälkeen kostonhimoisena liiskattua, onpahan yksi inisijä vähemmän. Turhia ötököitä ainakin itseni kannalta!

Tässäpä tämän viikonlopun turhat turinat, palaillaan ja mukavia, auringonpaisteisia kesäpäiviä!