Punaisen mökin tarinoita

kirsema tarinoi tässä blogissa mökkielämästä. Tervetuloa siis mökkeilemään kanssani!

tiistai 30. heinäkuuta 2013

"Puutarhassa"

Taas oli lomassa se hetki, kun piti "hoidella" puutarhaa eli siirrän onnettomia kukanrääppänöitä paikasta A paikkaan B. Puutarhurin vikaa ei itsestäni juurikaan löydy ja vielä vähemmän kärsivällisyyttä odottaa kukkien kasvamista ja tuuheutumista.

Tämän kiven juureen laitoin muutama vuosi sitten kasvamaan vähän kukkasia ja ne on itse asiassa saanut olla siinä rauhassa, kutakuinkin :)


Isommat irtokivet olleet joutilaana, mutta vihdoinkin sain aikaiseksi jotain, eli perutin "kivikkopuutarhan" siihen ja jälleen kerran siirtämällä kasveja mökin toiselta puolelta.


Saas nähdä pysyykö mullat paikoillaan ensimmäisen vesisateen tullessa, mutta sitten taas korjaillaan ;)


Huomenna on edessä reissupäivä. Aamulla jossain vaiheessa lähdetään viemään esikoinen kotiin ja jatketaan matkaa kohti Mäntsälää kavereita tapaamaan.

Sateesta huolimatta

mukavaa illan jatkoa

- kirsema -

perjantai 26. heinäkuuta 2013

Jonninjoutavaa höpötystä :)

Eilispäivänä käytiin ohikulkeissamme Muurlan lasitehtaalla katsastamassa ja voi mitä kaikkea ihanaa, mutta kallista, siellä olikaan tyrkyllä. Mitään en raaskinut ostaa, vaikka mieli olisi tehnyt! Lasinpuhaltajatkin olivat lomalla, joten sitäkään emme nähneet.
Samalla poikettiin Muurlan Suoramyynnissä, jossa on ollut kaikkea ihanaa myynnissä alkaen aina elintarvikkeista ihaniin käsitöihin. Mutta tällä kertaa olikin sitten aivan hukkareissu. Kauppaa oli pienennetty varmaan puolella ja hyllyt notkuivat tyhjyyttään ja käsitöitä muutama hassu. Harmi, sillä sieltä on löytynyt tosiaan esim. kivoja pikku lahjoja, joita ei kaupoista saa.

Palataanpa sitten sieltä reissun päältä takaisin tänne mökille. Näitä lintuja olen ihmetellyt siitä saakka, kun tänne saavuin. Ne ovat aika isoja ja laulavatkin aika lujalla äämellä. Tutkailin lintukirjaakin, mutta kun ei minkäänlaista lintutuntemusta, niin oli kuin olisi etsinyt neulaa heinäkasasta. Sitten yhtenä iltana onnistuin ikkunan läpi kuvaamaan tuon otuksen ja kysyin linnusta mieheltä. Ensin hän käsi katsoa siitä samaisesta lintukirjasta, miltä närhi näyttää, tein työtä käskettyä ja eihän se nyt alkuunkaan ollut närhi. Mies mietti hetken ja kehotti katsomaan rastasta. Etsin rastaan kuvia ja Bingo! Linnulle löytyi nimi: kulorastas. Vielä piti tutkia asiaa netistä ja kyllä se samalta näyttää.





Eilisilta oli ihanan lämmin ja lammen pinta tyyni. Kirkkaan taivaan ansiosta sain hauskan kuvan lammen pintaan heijastuvista puista.


Oikein mukavaa viikonloppua

terkuin

- kirsema -

tiistai 23. heinäkuuta 2013

Eläimellistä menoa :)

Kylläpäs tämä mökillä oleminen alkaa pahasti näyttämään siltä, ettei mitään saa tehtyä, paitsi näitä jonnin joutavia päivityksiä. Syitähän tuohon tekemättömyyteen on löytynyt: liian tuulista, liian sateista tai liian kylmää ja kohtahan ne Siperian helteetkin pitäisi tulla, joten silloinhan on liian kuumaa tehdä mitään ;)

Aamulla katselin lammen pintaa ja suuri joukko vesikirppuja oli parkissa lähellä rantaa. No tokihan ne piti käydä kuvaamassa, että on edes jotain tekemistä ;). Kuvassa ei ole edes kaikki kirppuset.

 


Pari päivää on täysi vesiämpärikin ollut rappusilla odottelemassa parempaa paikkaa ja kuinka ollakaan, oli veteen laskeutunut korento. Poika pelasti korennon terassille ja tietenkin hyökkäsin taas kameran kanssa paikalle. Kerrankin oli mahdollisuus saada korento kuvattua. Korento pääsi jälleen siivilleen kuvaussession jälkeen, joten pelastus taisi tulla juurikin oikeaan aikaan.


























Internetin ihmeellisestä maailmasta etsiskelin, jälleen aikani kuluksi, mikähän korento mahtaa olla kyseessä. Tuo lajituntemus kun ei satu olemaan millään tolalla niin elukoiden kuin kukkienkaan kohdalla. Sieltäpä löysinkin sitten vastauksen, tummasyyskorento! Toki voi olla, että on jokin muukin, mutta kovasti ainakin muistuttaa kyseistä korentoa.

Jatkanpa tässä nyt tätä jouten oloa tekemättä yhtään mitään ja huomenna sitten loput. Itse asiassa huomenna taitaa olla edessä kotona käynti ja illalla takaisin. Onneksi matka on lyhyt, joten voi päiväseltäänkin käydä kotona.

Helteitä odotellessa ja mukavaa päivänjatkoa toivotellen

- kirsema -

maanantai 22. heinäkuuta 2013

Ongella

Aamusella varhain, no ei se nyt niin aikaista ollut, kuopus päätti lähteä kokeilemaan kalaonnea. 

Ensimmäinen ahven nappasikin kiinni melko pian. Pieni oli kala, joten pääsi takaisin kasvamaan. Tässä välissä poika touhotti sisään hakemaan itselleen kalakaveria, nimittäin kissan. Kissahan viihtyy ongella, varsinkin silloin, kun kala on koukussa kiinni. Pian tuolta tulikin taas ahven, mutta jälleen sama sintti. Kovin oli sitkeä yrittämään saada matoa koukusta, kun vielä kolmannen kerran nousi sama kala lammesta ylös.


Näppäränä poikana J laittoi ahvenen ämpäriin ja kyllä olikin homma, että sai sen pois, pyristeli meinaa niin kovin vastaan.









Onkohan tämä se kuuluisa kalavale?















Lopputulema oli, että ilman kalaa jäätiin. Olivat niin pieniä, että joutavat vielä kasvamaan tovin verran :)

Viileätä maanantai-illan jatkoa

- kirsema -

sunnuntai 21. heinäkuuta 2013

Paikkakunta

Kuten edellisessä tarinassa kerroin tuosta lehdenhakureissustani kylän ainoaan kauppaan, niin kaupan täti kertoi myöskin, että johtajisto vaatii myynnin kasvua. No yksi myyntivaltti on tietenkin päivän lehdet, mutta jos ne tulee vasta iltapäivällä, niin miten myynnin käy aamun varhaisina tunteina. Ei varmaan ainakaan nostata myyntiä. No tuostapa tulikin sitten mieleeni vähän hakea tarkempaa tietoa tästä kylästä.

Tämä on entinen kunta, joka perustettiin v. 1869 ja vuonna 2009 se liittyi kuntaliitoksen myötä Salon kaupunkiin. Asukkaita on alle 2000, viimeisimmän tiedon, jonka löysin oli v. 2008, jonka mukaan asukkaita rapian päälle 1800, mutta kesämökkiläisiä täällä on oman käsityksen mukaan aika paljon.


Puukirkko vuodelta 1859 on päätytornillinen pitkäkirkko. Kylän kirkko muodostaa lehtevän kirkkotarhan ja siihen liittyvän terassoidun hautausmaan ja vanhan kellotapulin kanssa maisemallisen kiintopisteen.
Länsitornillisessa pitkäkirkossa on keltaiseksi maalattu pysty ulkovuoraus, pitkien sivujen ikkunat ovat kahdessa kerroksessa, ylemmät on korostettu ulkonevalla ylälistalla. Kattokulma on loiva. Runkohuonetta matalampi sakaristo on kirkon itäpäässä. Kirkkosalia reunustaa lehterikerros.
Kirkkotarhassa oleva lounaissuomalaista tapulityyppiä oleva kolmikerroksinen sipulikupolilla varustettu kellotapuli on vuodelta 1800.
Kuva lainattu Wikipediasta.




Täällä on toiminut vuosina 1813–1960 lasitehdas, joka on yksi Museoviraston vuonna 2009 määrittelemistä valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä. Lasitehtaan tuotteina olivat aluksi pullot, apteekkilasi ja yksinkertainen talouslasi, myöhemmin myös väritön ikkunalasi. Tehdas paloi kertaalleen, mutta rakennettiin uudelleen. Uuden, ties monenneko, omistajan myötä tuotantoon tulivat taas pullot. Vuonna 1943 tehtaalle tuli uusi toimitusjohtaja ja tehdas jatkoi tomintaansa valmistaen lähes pelkästään olut- ja virvoitusjuomapulloja.

Täältä löytyy myös lentokenttä, jossa järjestetään vuosittain mm. katuautojen kiihdytystapahtuma.

Että tällaisessa kylässä oleskelemme mökkeillessämme.

lomailevin terkuin

- kirsema -


perjantai 19. heinäkuuta 2013

Yksinäinen yö

mökillä sujui oikein mallikkaasti.

Palataanpa vielä hetkeksi eiliseen. Ja niinhän siinä toden totta kävi, että vettä alkoi satamaan ja sitä hetken aikaa tulikin oikein rivakasti. No sadehan ei sinänsä haittaa, kun on katto pään päällä :) Saunomisen jälkeen lösähdin sohvalle makoilemaan ja katselemaan, kuinka sadepisarat tanssivat lammen pinnalla. Oli oikein rentouttavaa ja unettavaa katsella sadepisaroiden tanssia. Ja pitihän se perinteinen grillimakkarakin syödä, mutta ei se sitten oikein maistunutkaan, vaikka kovalla vaivalla sen yhden makkaran kävin grillaamassa! Taisi olla syynä muu herkuttelu, kun sitä kerrankin sai tehdä yksinään ;)

Aikani telkkaria katseltuani, hiippasin sitten sänkyyn kirjan kanssa. Kirjan lukeminen on varmaa unilääkettä, joten kauanhan en sitä ehtinyt tekemään, kun uni alkoi voittamaan. Kissakin huomasi, että valot sammuivat ja silloin se alkoi, oli sitten ihan pakko alkaa maukumaan. Muutamia maukumistuokiota toteutettuaan se sitten taisi todeta, että eipä näyttänyt olevan vaikutusta ja paineli itsekin nukkumaan. Niin nukkua porskuteltiin, tai ainakin itse niin tein, aamuun asti. Kerran heräsin yöllä ääniin, mutta onneksi se oli vain sateen aiheuttamaa ropinaa :) No niin, lopputulema tässä sitten oli se, että ihan turhaan jännitin tätä yksinäistä yötä täällä mökillä. Mutta aivan varmaa on, että pimeän aikaan en aio yksinään mökille tulla. Se ei jostain syystä houkuttele laisinkaan.

Aamulla ilma alkoi pikkuhiljaa näyttää lupaavalta auringon suhteen, mutta eipäs sitten täyttänytkään ihan satasella lupaustaan, on välillä antut aikamoisia vesikuurojakin. Koska kylmäkin oli, niin aikani kuluksi sitten lähdin käymään kylän kaupassa ostaakseni vähän jotain syötävää ja päivän sanoman. Aikaisempina vuosina kautta aikojen on päivän lehdet saapuneet n. klo 10 kauppaan ja niin oletin olevan edelleenkin, mutta kysyessäni päivän lehtiä, kertoi kaupan täti, että ei niitä enää nykyään saa kuin puolen päivän jälkeen! Mitä? Nii-i, tuumasi täti ja kertoi vielä että aikaisemmin lehdet ovat tulleet bussilla, mutta ko. bussi ei enää kulje tänne kylälle, joten lehdet ovat sitten postipojan kuljetettavana ja kun postipojalla on kierrettävänä koko pitäjä, niin lehdet tulevat aina joskus. Että silleen sitten täällä!

No mutta ,ilman sen kummempaa, heippa jälleen kerran. Alan keitellä päiväkahvia ja odotella miedän perheen pärinäpoikia saapuvaksi. Toivottavasti eivät ole pahemmin kastuneet tuolla matkan varrella ;)

Mukavaa päivän jatkoa!

terkuin

- kirsema -


torstai 18. heinäkuuta 2013

Lomalla viimeinkin...

voin ottaa iisimmin!

Jep, tämä viikko on lomaa jo ollut itselläni, joten päätinpä sitten lähteä mökille yksikseen, mies ja poika tulee huomenna perässä. Saas nähdä kuinka tässä käy, kun olen vähän arkajalka ja illan tullen voi mielikuvitus alkaa tekemään tepposiaan, kun silloin on tapana kuulla kaikki risahdukset ja rasahdukset.

Isännän sisko oli täällä mökkiä pitämässä puolentoista viikon verran ja kiitoslahjojen seasta löytyi kortti. No, hän tiesi, että tulen yhdeksi yöksi tänne ihan itseni kanssa, joten kivana likkana oli sitten jättänyt varsin huumoripitoisen kirjoituksen peräänsä ja kirjoitti nähneensä karhun. Jep!

Niihän siinä sitten kävi taas ihan perinteisesti. Meillä kun alkaa loma, niin ilma ei näytä suosivan, ainakaan tänään. Kun tulin niin taivas oli tosi synkkä, mutta nyt on jo vähän kirkkaampaa ja yltyi sitten tuulemaankin aika napakasti.


Ei täällä kuulema ole vettäkään sadellut ja sen huomaa aina tuosta melkein keskellä lampea olevasta kivestä. Normaalisti se on melkein kokonaan veden peitossa, mutta nyt on kiven laki kovastikin näkyvillä.


Käytiin muuten alkuviikosta hakemassa nettitikku ja lisäantenni, ettei ihan mökkihöperöidy täällä metsän keskellä. Ihan kohtuullisen hyvin tuntuu toimivan, kuvien lataus vaan kesti julmetun kauan. En tiedä onko, liittyvätkö nämä kaksi asiaa toisiinsa, mutta näillä mennään.

Tässäpä nämä tuiki tärkeät uutiset tältä rintamalta tällä kertaa. Nyt nappaan kirjan käteeni ja kohta alan lämmittämään saunaa. Ihanaa, kun ei tarvitse miettiä tällä hetkellä kenenkään muun tekemisiä ja aikataulua, vaan voi tehdä oman mielensä mukaan asiat.

 Voi olla, että huomenissa laitan juttua, kuinka yksinäinen yöni täällä sujui :)

terkuin

- kirsema -

sunnuntai 7. heinäkuuta 2013

Viikonlopun vietossa

Viikonloppu 5.-7.7.2013

Perjantai-iltapäivänä lähdin kurvailemaan kohti mökkiä, mutta matkan teko kestikin hieman kauemmin kuin normaalisti. Moottoritielle mennessäni jo ramppi oli niin tukossa, ettei sekaan meinannut mahtua ja samaten, kun piti siirtyä itse moottoritielle. Ihmettelin, että kuinka siihen aikaan on jo noin ruuhkaista, onhan sentään kuitenkin aikainen iltapäivä ja loma-aikakin jo meneillään. No syykin siihen selvisi kohta, kun näin vastaantulevien puolella paloauton vilkut vilkuttamassa. Kolari oli sattunut jo aikaisemmin, tilanteen purku oli käynnissä. Jonkun matka vaan päättyi siihen, toivottavasti ei kokonaan.

Mökille päästyäni oli yllätystä kerrakseen. Ulko-oven eteen rappusille oli kasaantunut sammalta melkoinen määrä ja ylöspäin katsellessa tuli välikaton raoista myös sammalta. Siis joku muukin on yrittänyt muuttaa sinne, mutta mikä. Oravia ei ole näkynyt muutamaan vuoteen maisemissa, voiko lintu kantaa sellaisen määrän pesänrakennustarpeikseen vai mikä eläin on kyseessä? 











Lauantain kauppareissulla pokkesimme sukulaisilla ja tuli puheeksi nämä sammaleet. Isännän kummisetä tiesi kertoa, että se saattaa olla näätä, niitä on kuulemma alkanut pesiytyä sinne päin. Hänen kehoituksestaan purimme sitten laudoitusta mökille pääsyämme ja sammaleen määrä oli valtaisa, mikä sieltä sitten tuli. Mutta eipä tainnut onneksi olla näätä, joka sinne oli yrittänyt muuttaa, vaan oikeasti sieltä sammaleen seasta löytyikin linnunpesä, jonka siis valitettavasti saimme tuhottua purkutouhuissamme. Oli siellä myös vanhoja pesiä, koska paikka on aikoinaan ollut lintujen suosiossa.








Munia oli kahta eri sorttia, oli valkoinen pohja, jossa punaisia pilkkuja ja sitten vaaleansinisiä munankuoria, jostain vanhasta pesästä. Googlettamalla löytyi sitten vastaus muniin sekä kuoriin: kirjosieppo.


Linnuista ja pesistä sikseen. Oli muuten kannattava kauppareissu, koska palatessamme oli pöydälle ilmaantunut kulhollinen vastapoimittuja mansikoita :) Nam!



Ja olihan se myyräkin tehnyt töitään, jälleen kerran.

Poika pääsi tai oikeammin joutui ajelemaan lauantain kunniaksi nurmikkoa, mutta yks kaks kone jäi parkkiin ja poika lähti lompsimaan kohti kukkaistutuksia. 











Ihmettelin, että mitä hän nyt tarkistelee, mutta syykin selvisi: konnahan se siellä loikki pitkin pihanurmea. Kuvaussession jälkeen annoimme konnan rauhassa jatkaa matkaansa.














Tähän väliin vähän kukkasia. Kerrankin päästiin mökille juuri kukkien loiston aikaan, nimittäin yleensä kukat ovat jo ehtineet kukkia, kun meillä alkaa loma.

Tämän nimeä en tiedä, mutta se on ollut mökillä aina ja vuosien varrella se on levinnyt myös muualle pihamaalla.

Iki-ihanat liljat.

ja kiven toiselta puolelta vähän kivikkokasvia


Ja tottapahan ihanat pojat naapurista tulivat kyläilemään ja uimaan.

Normo

ja Timi

Löysin muuten vähän makoisia marjojakin.




Pakkohan niitä oli maistella ja vähän poimiakin. Olen muuten erittäin laiska poimimaan marjoja, mutta oli pakko kävellä pihan yli liiterin taakse poimimaan mustikat piirakkaan. Mieti, ei tarvitse montaa askelta ottaa, kun saisi aika paljon marjoja, mustikoita ja puolukoita, mutta ei viitsi. Oikein hävettää kertoa tällaista, mutta näin se vaan on.


Tätä en muuten ole muistanut esitelläkään. Ei tämä uusi juttu ole, mutta muistuipa mieleen eli pullo/tölkkiputki. Terassin nurkasta lähtee putki alas mökin alle...


...ja terassin alta löytyy laatikko, johon tölkit/pullot päätyvät


Astia on kuitenkin piilossa ritilän takana, joten ei häiritse silmääkään. Pullot on helppo kerätä jätesäkkiin ja palauttaa kauppaan. Tämä idea on bongattu aikoinaan jostain Aake Kallialan telkkariohjelmasta.
 

Tässäpä tämän viikonvaihteen tarinat, toivottavasti jaksoit kahlata tänne asti. Viikon päästä alkaisi sitten tuo kauan odotettu loma, joten uutta jälleen silloin.

Oikein mukavia kesäpäiviä!