Punaisen mökin tarinoita

kirsema tarinoi tässä blogissa mökkielämästä. Tervetuloa siis mökkeilemään kanssani!

keskiviikko 22. maaliskuuta 2017

Punaisella mökillä jälleen

No onpas melkein vuosi vierähtänyt edellisestä päivityksestä :( mutta jos nyt yrittäisi  taas aktivoitua...

Mökki on edelleen pystyssä ja on siellä käytykin, viimeksi viime viikonloppuna. Kevät on siis koittamassa ja työleiri alkamassa! No onhan tässä kotisohvaa jo kulutettukin tarpeeksi 😀

Joo tosiaan viikonlopouna otettiin varaslähtö raatamiseen. Lähti meinaa pihamaalta 11 isoa mäntyä pois roskaamasta, jee!!! Isommalla porukalla (5 + 2 kissiä) oltiin hommissa ja päivä  oli pitkä,  mutta saatiin ihan kiitettävästi tehtyä; karsittua, sahattua ja pois kuljetettua. Tosin loput on vielä jäljellä...täytyyhän sitä olla keväälle puuhasteltavaa. Taisi kome tai neljä runkoa jäädä vielä odottelemaan karsimista, sahaamista, pois kuljetusta, kuivumista ja pilkkomista. Mielessä kävi muutaman kerran, että miten ihmeessä ne metsurit jaksavat tehdä tuollaista työtä. Tosin heillä kunto saattaapi olla ihan hippasen verran kovempi kuin meikäläisillä :)

Ihan  itse ei sentään isännän tarvinnut puita nurin  pistää (oltaisiin varmaan vieläkin siellä sahailemassa tai sitten puut olisivat kaatuneet mökin päälle) vaan hänen kummisetä oli ammattimiehenä heilumassa moottorisahan kanssa, iso kiitos hänelle! Ei muuten mennyt kuin tunnin verran kaatohommiin, sisältäen puhumisen, sahan viilaamisen ja kaatosuunnan suunnittelun ja olipa silmiä hivelevää myös katsoa tätä ammatti-ihmisen työtä!

Ja muutama kuva vielä  😀








Ja olihan meillä  tosiaan kissitkin siellä mukana. Pöydällä nuori poika Jallu (esikoispojan ja miniän kissa) ja lattialla  vanha neiti Peppi. Tällä kertaa melkein mahtuivat samaan tupaan 😀, pikkuisen piti Pepin suhahdella ja murista Jallulle, jos tuli liian liki, mutta melko lupaavalta näytti jo yhteiselo.

Eipä tällä kertaa muuta, jatketaan taas jossain vaiheessa!

Kirsema